RosaCarina i förorten

Entries categorized as ‘Finska’

Minä ja Reidar

mars 31, 2008 · Kommentera

Tänään on ollut aika ihmeellinen päivä… On vaikeeta muista mitkä oli viime yön oikeita tapahtumia, ja mitkä unia, ja mitkä itseasiassa tapahtuikin vasta päivällä ja mitkä jo eilen…

…Kaikki on vain yhta sössöä. Yks juttu on varma. Eilen syntyi naapurille pikku tytskä, kun olin vahtimassa hänen siskoja ja velieksiä. Ja tänään oma pikku prinsessa ei suostu menemään nukkumaan.

Mulla on aika paha olo, aika sillee nuhanen. Ja kurkkukin on kipeä… Ei siis jääkaapin kurkku, vaan pääni alla oleva kurkku… Sillä itseasiassa meillä ei ole edes kurkkua jääkapissa.

Täytyy vähänaikaan mennä tytön viereen, kohta olen takaisin taas täällä, hetki…

…no ni, nyt on puolituntia paijattu silkinsileät hienot  hiukset, joooo, mut ei mulla ole nukkuvaa tyttöä, EI!  siellä se laulaa ja selittelee ittekseen. Somput  tekee perunamuussia meidän katolla, ja ukkeli haisee pierulle… Elikkä just niin kuin aina, ei mitään ihmellistä…
Mun paras kaverini, maijaseni on ollut älyttömän huonolla tuulella, mietin onkohan se jo saannut pahimmat aggressiot pihalle, vai vieläkös sitä potuttaa… Pitäisi varmasti maijaselleni soittaa… Maijasta puheenolleen, otankin tässä ja nyt pieni mainos tauko.

Maijasellani on näyttely tulossa. Tulkaa siis katsomaan hienoa keramiikkataidetta! Näyttely on 25.9 ja viikko siitä eteenpäin.. (enemmän infoa myöhemmin, mutta nyt tiedätte varata jonkun hyvän hetken tuosta viikosta ”keramiikkataiteenmysteeriseenmaailmaaaaan-aan-aaan”)

:D Maijan näyttely on innostanut mua vähäsen liika, se on ikäinkuin vähän noussu päähän, HEH!

”…Jo, no MUN paras kaveri on taiteijlia,   ja sillä on nyt taas joku näyttely. Ja se tarvitsee mua sinne, et en pysty nyt tulla duuniin. …Mun täytyy olla siellä, sen näyttelyllä, sen tukena, näyttelyllä…”

(Vähäx mä oon ylpee siitä mun maijasta :) )

Työstä puheenolleen…
Onkohan se sana (työ) jotenki pilannu mun elämän?… Mä en jaksais MILLÄÄÄÄN mennä töharjoitteluun huomenna. Vaikka mä viihdyn ihan sikana, ja tykkään mun työtehtävistä, mut jotenkin tuntuu, että vaan sen takia että se on työ, niin sinne on  vaikeeta mennä. Mitäs vitsii mä teen mun elämälle?  mä oon niin vapun luuseri, pirseestä,  munhan pitäisi olla aikuinen jo, mut mä oon vaan joku sossupummi!

Nyt on vaan pari viikkoo enään tätä kuntoituskurssia jäljellä, sit olen taas omillani maailmassa vaeltamassa, eikös mun pitäisi tehdä kaikkeni  saadakseni työtä? Sehän pitäisi olla kurssin koko idis. Kuntoituskurssilla pitäisi hommata itsensä kuntoon… Ex jee!?!  Ja MÄ taas täällä suunnittelen miten voisin olla poissa mun työstä, mistä mä muuten diggaan ihan sikana, joka on mun ihan ihku-unelma duuni…
MITÄ POTTSKUA MUA VAIVAAA!!!!

Mussa taitaa jotain vakavaa vikaa? Minne tekisin siinä tapauksessa vikailmoituksen?

-Terveysasemalla on jo ihan liikaa duunii, ne ei ota valituksia tai vikailmoituksia vastaan.

-Psykiatriselle puolelle on parempi olla vähän varovainen, vikailmoituksia otetaan välilläkin vähän liian vakavasti.

-Maijaseni on niin huonolla tuulella, että sinnepäin ei kyllä mitenkään kannata kääntyä tällaisissa asioissa…

-SOL-pesulapalvelu aika nopeasti kyllä hoitaa vakaviakin vaurioita, mutta sinne on tullu soiteltu vähän liikaa viime aikoina…

-MYRKYTYSTIETOKESKUS!!! Sieltä on muuten soiteltu mulle varmaan neljä päivää putkeen… Ooonkohan mut myrkytetty, sixkö ne yrittää saada muhun yhteyttä,  ja minä kun olen niin miettinyt että mixi ne sieltä mulle soittaa,  en ole vastannu, ei mulla ole ollut heille mitään asiaa. Mut nyt mä tiedän, myrkytetty minä vain olen. En mikään tavallinen sossupummi, vaan myrkytetty sellainen. siks pääkin on niin seko… myrkytetty, tottakai!

Ja miksköhän mä kirjoitan suomexi tänään?!?

Jo, koska Reidar Palmgrenin kirja, Lentämisen alkeet, oli niin huono kirja, että mulla oli pakko varmistaa että pystyn kirjoittamaan yhtä hyvin kuin itse Reidar, vaikka olenkin sekaisin.

Kategorier: Finska · Liv · Språk · dagbok · konst · känslor · vänner

Myyrmäen mallikoulu

februari 15, 2008 · 3 kommentarer

Myyrmäen mallikoulu

Och här: Myyrmäen mallikoulu lapsille.

Andra bloggar om:

Kategorier: Finska · foto

Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikko-aliupseerioppilas

februari 9, 2008 · 7 kommentarer

Vet ni vad man talar för språk i himmelen?
…Finska!!! För det tar en ävighet att lära sig. :)

Hihhi.

Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas (Ungefär… ”Flygplansjetturbinmotorhjälpmekanikerundersergeantelev”) Är finska språkets längsta sammansatta ord.

Suomen polkupyörätukku, är ett ord min vän från Texas hade extra svårt med. Ordet stavas ”Soåmen pålkopyörätocko” och betyder, ”finlands cykelgrosist”.

Jäätelötöttörö < betyder glasstrut, och var ett ord min svenska vän jobbade med i ett år för att få att låta rätt.

Telinevoimistelukilpailu, (redskapsgymnastiks tävling) …Om du inte får tungan i knut på nåt annat sätt.

I det finska språket använder man mest vokaler i hela världen.
Finska är liitte siistiiii!

Kategorier: Finska

Jokaisessa meissä asuu pikkuinen Mikko… Jos vain niin haluamme.

oktober 1, 2007 · 5 kommentarer

VALITSEHAN, MITEN ALOITAT PÄIVÄSI HUOMENNA!

 Mikko on se kaveri, jota olisi niin helppoa vihata. Hän on aina hyvällä tuulella, ja hänellä on aina jotain positiivista sanottavaa.
Jos joku kysyy häneltä, että miten menee, hän vastaa:

‘Jos menisi yhtään paremmin, olisin kaksoset!’

Mikko oli luontainen motivaattori. Jos jollain työntekijällä oli huono päivä, Mikko oli aina kertomassa hänelle, miten nähdä tilanteen myönteinen puoli. Hänen tyylinsä näkeminen sai minut todella uteliaaksi, ja eräänä päivänä menin Mikon luo ja kysyin häneltä:

‘En tajua! Ethän sinä voi olla positiivinen ihminen koko aikaa. Miten teet sen?’

Mikko vastasi: ‘Joka aamu kun herään, sanon itselleni, että sinulla on tänään kaksi mahdollisuutta. Voit valita olla hyvällä
tuulella tai voit valita olla pahalla tuulella. Minä valitsen olla hyvällä tuulella. Ja joka kertan, kun jotain menee huonosti, voin valita olenko uhri tai, voin valita ottavani oppia siitä. Minä valitsen tilanteesta oppimisen. Ja joka kertan, kun joku tulee valittamaan minulle jostain, voin valita hyväksyä hänen valituksensa, tai voin osoittaa hänelle elämän myönteisen puolen. Minä valitsen elämän positiivisen puolen’

Joo, joo, mutta ei se ole niin helppoa,’ minä väitin vastaan.

‘On se! ‘ Mikko vastasi.

‘Elämässä on kyse valinnoista. Kun jätät pois kaiken kuonan, jokainen tilanne on valinta. Voit valita miten reagoit tilanteisiin. Me valitsemme, miten ihmiset vaikuttavat meidän tunteisiimme.’

‘MOTTO on: Sinä itse valitset miten elät elämääsi!’

Mietin mitä Mikko oli sanonut. Pian sen jälkeen lähdin firmasta ja perustin oman yrityksen. Vaikka emme olleet yhteydessä, ajattelin häntä usein, kun   valitsin elämän puolesta sen sijaan, että olisin vain reagoinut siihen, mitä tapahtuu.
 
Vuosia myöhemmin kuulin, että Mikko oli joutunut vakavaan onnettomuuteen pudotessaan parinkymmenen metrin korkeudesta rakenteilla olevasta viestitornista.
Lähes vuorokauden kestäneen leikkauksen ja viikkojen hoidon jälkeen Mikko pääsi sairaalasta kotiin terästuet selkärangassaan.
 
Näin Mikon puoli vuotta onnettomuuden jälkeen. Kun kysyin, miten hän voi,

hän vastasi: ‘Jos voisin yhtään paremmin, olisin kaksoset. Haluatko nähdä arpeni?’
 
Kieltäydyin katsomasta hänen arpiaan, mutta kysyin mitä hänen mielessään oli liikkunut onnettomuuden tapahtuessa.
 
‘Ensimmäinen asia, joka välähti mieleeni, oli se miten käy pian syntyvälle tyttärelleni,’ Mikko vastasi.

‘Sitten kun makasin maassa, muistin, että minulla on kaksi vaihtoehtoa. Voisin valita elää, tai voisin valita kuolla. Minä valitsin elää.’

‘Etkö pelännyt? Etkö menettänyt tajuntaasi?‘, kysyin.

Mikko jatkoi,’…ambulanssimiehet olivat mahtavia. He sanoivat minulle yhä uudestaan, että paranen taas pian. Mutta kun pääsimme sairaalaan ja näin lääkärien ja sairaanhoitajien ilmeet, pelästyin todella.
Näin heidän silmistään, että he pitivät minua jo kuolleena miehenä. Tiesin, että nyt oli tartuttava toimeen.’
 
‘Mitä teit?’ kysyin.

‘No, iso ja ankaran tuntuinen hoitaja karjui minulle juuri kysymyksiä,’ Mikko sanoi.

‘Hän kysyi, olinko allerginen millekään.

‘Olen’, minä vastasin.

Lääkärit ja sairaanhoitajat pysähtyivät odottamaan vastaustani.  

Vedin syvään henkeä ja karjaisin: ‘Painovoimalle!’

Heidän nauraessaan sanoin heille: ‘Minä valitsen elää. Leikatkaa minut niin kuin
olisin elävä, en kuollut.’

Mikko eli, kiitos taitavien lääkärien, mutta myös hämmästyttävän asenteensa tähden. Opin häneltä, että meillä on joka päivä mahdollisuus valita elää täydesti. Asenne on loppujen lopuksi kaikki!

‘Siksi älä huolehdi huomisesta, sillä anna huomisen huolehtia itsestään.
Jokaisella päivällä on omat huolensa.’

Ja loppujen lopuksi, tämä päivä on se huominen, josta huolehdit eilen.
Sinä voit itse valita mitä teet, ja millä asenteella heräät huommenna aamulla.

Kategorier: Finska · Liv

Dataprogram på finska

september 13, 2007 · 3 kommentarer

 Sitter som bäst på kursen och håller på att bli TOOOKIIIG!!!

Detta vårt finska språk! Vem i hela världen orkar läsa, för att inte tala om att förstå nåt sånt här?

Och inte bara läsa utan måsta skriva och hitta gramatikaliskafel…

Här, ett lite smakprov av det finska språket:

”VAD ÄR ETT DATORPROGRAM?

Mitä on tietokoneohjelma?

 Tietokoneohjelma on joukko toiminta ohjeita eli käskyjä, jotka tietokoneensuoritin toteuttaa hyvin nopeasti. Ohjelman periaatetta voisi verrata vaikkapa kakkureseptiin: reseptiä vaihe vaiheelta (”käsky käskyltä”)seuraamalla valmistuu kakku. Kakkureseptin tai tietokoneohjelmansisältämää toimintaohjeluetteloa kutsutaan algoritmiksi. Tietokone on siisyleiskone, joka toimii sen mukaan, millaisia, millaisia ohjelmia sen keskusmuistiinon tallennettu ja mitä ohjelman mukaisia  käskyjä sille annetaan.Tietokoneohjelmat luokitellaan yleensä varusohjelmiin, työvälineohjelmiinja valmisohjelmiin. Valmisohjelmia nimitetään usein myössovellusohjelmiksi. (Ikävä kyllä samaa nimitystä käytetään joskus myöstyövälineohjelmista.) Lisäksi on olemassa useita ohjelmointikieliä, joillavoidaan itse rakentaa ohjelmia erilaisiin tarkoituksiin.  Varusohjelmat ovat tietokonelaitteiston tarvitsemia ohjaus- ja apuohjelmia,jotka mahdollistavat muiden ohjelmien käytön. Peruskäyttäjä ei juurikaantarvitse olla varusohjelmien kanssa tekemisissä; tutuimmiksi tulevatpakkaus/purkuohjelmat. Työvälineohjelmia ja valmisohjelmia on tarjollajokaisen käyttäjän tarpeisiin; tyypillisimpiä …. 

Jepp, jepp!Och detta skall jag stå ut med, och LÄRA mig.

Ha en bra dag, tjingeling.  

Kategorier: Finland · Finska · Språk

Aissiin (till iset)

juni 14, 2007 · Kommentera

 

 

Masis iski…

…Nyt ei oikeen pyygää…

Täll hetkel, pistän vähäx aikaa jutut aissiin.

Nähään!

 

 

 

(Nu slog deppan mig i fejset…

…Nu fixar jag inte riktig det här… 

Sätter nu en stund storyna på iis.

See you!) 

Kategorier: Finska · Liv · blogg · känslor

Frågor & svar Del.5

maj 14, 2007 · 2 kommentarer

Sonen 4 år har ställt en fråga igen:

”Mamma, vad betyder mardröm?”

”Hurså, tror du att du sett en mardröm?”

”Sidu, jag drömde…”

Rösten sjunker betydligt, sonen nästan viskar med en så dov röst han kan, utan att det låter onaturligt. han stirrar ner i bordet, och jag förstår av hans kroppsspråk, att detta är allvarligt.

”Jag drömde om, att Spiderman och Leonardo (Turtles) taisteli (slogdes). Och Spiderman kastade ner Leonardo från en bro. Han var inte så bra att taistella och dessutom hade han inte sin miekka (svärd), han hade glömt den och han var sjuk.

”Oj, då!” Säger jag förvånat.

”Varför stred dom? De är ju båda snälla. Sa du inte att både Turtles och Spiderman bara slåss mot dumma, för att de måste rädda? Varför slåss de mot varann då?”

Sonen tar ett djupt andetag… Jag hade glömt bort att det var tragiskt och jobbigt, men nu mindes jag det och såg allvarlig ut igen…

Mamma, det var mörkt, och Spiderman visste inte att Leonardo var snäll, han trodde att Leo var dum… Så han taisteli honom och märkte inte att det var Turtles.”

Sen funderar han en stund, Jag vet inte vad jag skall säga, så jag är bara tyst och iakttar honom.

”…Leonardo var dessutom fattig!”

Han bara stirrade ner i bordet. Sen sade han inget mer.

Andra bloggar om: , , , ,

Kategorier: Finska · barn · familj · frågor & svar · känslor · mamma

7:an

maj 14, 2007 · 4 kommentarer

Ser man på!

Det fanns en 7:a på vår våg!

Och jag som var HELT säker att den hade försvunnit… Eller aldrig ens funnits. Men där är den, hur fiin som helst.

I går bestämde jag, att om den inte hittas innom ett dygn, så måste jag ringa till

Eniro, 0100 100:

- Kunka voin auttaa!?

- No, Carina tässä hei! Meidän 7:ka on kadonnut…

- Jahaa, noh, katsotaan… Missäs teidän seiska oli?

- Vaa’assa.

- No joo, aivan. Se lähti teidän naapuriin.

- Jaha! Laihduttako napurin rouvvakin? Vai minkä takia seiskamme päätti lähteä?

- Luulisin että he tarvitsivat seiskan, pojan kasvua varten… Mutta saattaa se olla että rouvvakin on laihtunut parisen kiloa.

- Noh, voisitko ilmoittaa sille seiskalle, että me täällä kotona tarvitaan sitä!?

- Asia selvä!

Men så behövde jag då alltså inte göra. Sjuan hade inte alls farit till grannen, den var kanske bara extra blyg.

Men ATT jag bläv glad att se den. Jag tjoade halva dagen. Och nog fick jag ha tålamod och kämpa för den också.

Andra bloggar om: , ,

Kategorier: Finska · Liv · bantning · utveckling

Frågor & svar Del.4

maj 8, 2007 · 1 kommentar

-Mamma, hur säger man ”myra” på finska?

- ”Muurahainen…”

Liten paus….

-Mamma, (med lite lägre, nästan viskande röst) hur säger man ”döda” på finska?

- ”tappaa…” Varför frågar du det?

-Nå, ja dödade några myror igår, på dagis. Och jag sku berätta för Jesse och Jessica. (våra finskspråkiga grannar, sonens vänner)

Andra bloggar om: , , ,

Kategorier: Finska · Språk · barn · frågor & svar · mamma · undersökningar

Från liten och skrämd – till stor och tuff

maj 3, 2007 · Kommentera

Nu är sonen stolt…

Han har fått sitt första näsblod. :)

Mamma sa: Duktig poike!

Sen briljerade han i parken. Näsan blödde hela tiden, utan att han märkte det. De andra barnen Tittade med stora ögon på sonen som läkte glatt och obestört. De pointerade på finska att hans näsa blödde. ”Sulla tulee verta nenästä!” Sonen som inte är SÅ duktig på finska utbrast bara som svar: Jooo! KIVAAA!!! Leikitään! :) Och skrattade högt. (jo, skojjigt, nu läker vi!)

Vännerna fick då en alldeles ny respekt, för den coola grabben, som inte ens brydde sig om näsblod. :)

Ha! Min lilla tuffa grabb! 

Kategorier: Finland · Finska · Språk · barn · utveckling · vänner